Olet täällä

Arvotyöryhmän toimenpide-ehdotukset

Sivua päivitetään.

Se nedan för svenska.

Käytyjen arvokeskustelujen, tilaisuuksien ja arvokyselyjen pohjalta arvotyöryhmä suosittelee seuraavia toimenpiteitä:

1. Peruskirjan arvoja käsittelevää kieltä selkeytetään ja monitulkintaisuutta vähennetään. Nyt arvojen muotoilut ovat osin niin monisanaiset, että jokainen voi tulkita ne tavallaan. Lisäksi arvot ovat monessa kohtaa peruskirjaa ja niistä ei ole olemassa virallista tiivistelmän omaista listaa. Tästä olisi hyötyä esimerkiksi partiokoulutuksissa arvoja käsiteltäessä, mikä edistäisi arvoista keskustelemisen kulttuuria.

2. Partion luontosuhde ja ympäristö: Kehitetään arvon soveltamista niin, että se toteutuu ohjelmasisältöjen lisäksi paremmin partion käytännön toiminnassa. Tehdään suunnitelmat, joissa käsitellään kokonaisvaltaisemmin partion mahdollisuutta elää arvoa todeksi ja olla entistä ympäristöystävällisempi valinnoissa esimerkiksi leiriympäristössä ja muissa kasvatuksellisissa tilanteissa sekä toisaalta organisaationa huomioiden kuitenkin lippukuntien ja partiolaisten taloudelliset rajoitteet. Laajennetaan peruskirjan ja partion ympäristöajattelua laajemmin kestävän kehityksen teemoihin ja globaaleihin ympäristöhaasteisiin.
Toimiminen eettisesti oikein: Arvoa pidettiin hyvänä, mutta erittäin monitulkintaisena. Tämä olisi hyvä uudelleen kirjoittaa samalla kun peruskirjaa muuten selkiytetään.

3. Partion rooli rauhanliikkeenä ja kansainvälinen yhteistyö nähdään tärkeänä, mutta sen käytännön sovellettavuutta tulisi kehittää.  Tässä yhteydessä kannattaa tarkastella mahdollisuutta laajentaa sitä vahvemmin myös globaalin oikeudenmukaisuuden suuntaan. Näitä arvoja voisi uudelleen sanoittaa ja kirkastaa peruskirjaan sekä tukea ohjelman kautta.

4. Myönteinen asenne uskontoon ja hengellisyyden etsiminen: Uskonto oli molemmissa arvokyselyissä ristiriitaisimpia näkemyksiä herättävä arvo, joka myös koettiin hankalaksi soveltaa partion arjessa. Aihe herätti osin vastakkaisiakin näkemyksiä, mutta pääviesti oli, että partiossa tulee olla tilaa jokaisen oman vakaumuksen toteuttamiselle ja eri uskontoihin tulee suhtautua kunnioittavasti kuitenkin niin, että jätetään tilaa myös uskonnottomuudelle. Peruskirjaa päivitettäessä olisi hyvä ratkaista, kuinka partion hengellinen ulottuvuus ja lupaus voidaan toteuttaa niin, että eri uskontokuntiin kuuluvat ja uskonnottomat kokevat itsensä tervetulleeksi partioon eivätkä joudu toimimaan henkilökohtaisen vakaumuksensa vastaisesti.

5. Sovellettavuuden parantamiseksi lippukunnat tarvitsevat konkreettisia välineitä eri vakaumusten ja uskonnottomuuden yhteensovittamiseen partion hengellisyyden arvon kanssa esimerkiksi koloiloissa, leireillä ja lupauksenantotilaisuuksissa.   Ohjelman hengellisten sisältöjen ohjeistukset tulisi olla helppoja ymmärtää ja käyttää eri valmiuksia omaaville partiolaisille.  On varmistettava, onko ohjelmassa riittävästi uskontodialogiin ja laajemmin mm. vihapuheen ehkäisyyn liittyviä sisältöjä. Partion tulisi SP- ja lippukuntatasolla pystyä selkeyttämään uskontosuhdettaan ulospäin mm. vanhemmille ja muille sidosryhmille. Kaikki muutokset tulee toteuttaa hyvässä dialogissa kirkon kanssa ja aiheen henkilökohtaisen merkittävyyden monelle partiolaiselle ymmärtäen.

6. Tarkistetaan, onko ohjelmasisällöissä mediakriittisyyteen liittyviä sisältöjä.

7. Partiolaiset ovat vahvasti puoluepoliittisen sitoutumattomuuden takana, mutta toisaalta yhteiskunnallinen aktiivisuus nähdään enimmäkseen myönteisenä. Haasteena on, että termit menevät osin sekaisin ja jotkut vastaajat kokevat kaiken yhteiskunnallisen aktiivisuuden poliittisena. On hyvä tehdä toimenpiteitä, jotka auttavat tunnistamaan ja määrittelemään puoluepoliittisen sitoutumattomuuden ja yhteiskunnallisen aktiivisuuden eron sekä edistävät puoluepoliittisesti sitoutumattoman yhteiskunnallisen aktiivisuuden toteutumista.   Olisi myös hyvä laatia ohje vaaleihin liittyen mm. onko toivottavaa, että yksittäiset ehdokkaat tuovat partiolaisuutta esille. Yksilöiden yhteiskunnallisen vaikuttamisen valmiuden kasvattamiseen tulisi panostaa. Olisi hyvä selkeyttää, mistä partion päättäjät saavat tukea ja suuntaviivoja päätöksilleen ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin.

8. Uskollisuus omaa maata kohtaan: Arvo koettiin verrattain vaikeaksi soveltaa ja herätti ristiriitaisia näkemyksiä ja huolta nationalismista. Arvo olisi hyvä uudelleen sanottaa peruskirjaan niin, että se tarkoittaa positiivista ja rakentavaa otetta omaa maata kohtaan, mutta ei sulje muuta maailmaa pois tai ole ristiriidassa kansainvälisen yhteisvastuun kanssa.  Lisäksi tulisi varmistaa, että partion ohjelmassa ja perinteissä on tapoja tuoda arvoa esille ja soveltaa sitä positiivisen yhteiskunnan rakentamisen kautta.

Arvokyselyiden tuloksiin voit tutustua täällä.

---

Arbetsgruppen för scoutingens värderingars åtgärdsrekommendationer

Grundat på diskussioner om scoutingens värderingar, evenemangen och enkäterna om scoutingens värderingar rekommenderar arbetsgruppen för scoutingens värderingar följande åtgärder:

  1. Språket i de delar av grundstadgan som behandlar värderingar görs tydligare och flertydigheter formuleras om. I sin nuvarande form är formuleringarna på värderingarna så mångordiga att envar kan tolka dem på sitt sätt. Dessutom nämns värderingarna på flera ställen i stadgan och en sammanfattning av eller lista på dem saknas. En sammanställd lista skulle vara till nytta t.ex. under scoututbildningar då scoutingens värderingar behandlas, vilket å sin sida skulle främja en kultur där en diskussion om värderingar förs.

  2. Scouternas relation till naturen och miljön: Vi utvecklar tillämpningen av värderingen på så vis att den, utöver att förverkligas i scoutprogrammet också syns i verksamhetens rutiner. Vi gör upp planer som mer heltäckande behandlar möjligheterna att i scoutingen leva enligt värderingen och göra mer miljövänliga val, till exempel i lägerförhållanden eller vid andra fostrande tillfällen. I planerna bör ändå kårers och enskilda scouters ekonomiska begränsningar beaktas. Grundstadgan och scoutingens miljötänk breddas så att de även innefattar teman som hållbar utveckling och globala miljöutmaningar. 

  3. Att handla etiskt rätt: Värderingen uppskattas men upplevs väldigt mångtydig. Värderingen borde skrivas om då grundstadgan förtydligas. 

  4. Scoutingens roll som en fredsrörelse och internationellt samarbete upplevs viktiga men den praktiska implementeringen av värderingen borde utvecklas. Samtidigt lönar det sig att utreda möjligheten att bredda på värderingen och tydligare rikta den mot global rättvisa. Dessa värderingar kunde formuleras om och förtydligas i grundstadgan samt stärkas genom scoutprogrammet.

  5. En positiv attityd till tro och sökande efter andlighet: Religion är den värdering som i bägge enkäter gett upphov till flest motstridiga åsikter och som upplevdes svår att tillämpa i scoutvardagen. I ämnet finns i vissa fall motsatta synpunkter, men det huvudsakliga budskapet är att det inom scoutingen bör finnas rum för utövande av vars och ens egen tro och att scouter ska förhålla sig respektfullt gentemot olika åskådningar, såväl olika religioner som ateism. Då grundstadgan uppdateras skulle det vara bra att finna en lösning på hur scoutingens andliga dimension kan förverkligas på ett sätt som gör det möjligt för personer som tillhör olika eller inget trossamfund att känna sig välkomna i scouterna utan att vara tvungna att agera mot sin personliga trosuppfattning. Vidare rekommenderas att scoutlöftet synas ur detta perspektiv.

    För att det ska vara möjligt att bättre förverkliga idealet i verksamheten behöver kårerna konkreta verktyg för hur de kan förena olika trosuppfattningar och ateism med förvekligandet av andlighetsidealet, t.ex. under möten på kårlokalen, på läger eller då scoutlöftet avges. Anvisningarna för scoutprogrammets andliga innehåll borde vara lätta att förstå och användas av scouter med olika nivåer av bakgrundskunskap. Det bör utredas om det finns tillräckligt med innehåll i scoutprogrammet som främjar interreligiös dialog och ur ett bredare perspektiv aktiviteter som bl.a. förebygger hatprat. Scoutingen borde kunna förtydliga förhållandet till religion på nationell nivå och på kårnivå, bland annat till föräldrar eller andra intressenter. Alla justeringar bör genomföras i god dialog med kyrkan och med en förståelse för det stora antal scouter för vilka frågan är mycket viktig. 

  6. En kartläggning av huruvida det i scoutprogrammet finns innehåll som anknyter till mediekritik görs.

  7. Scouterna tar tydligt ställning för politisk obundenhet samtidigt som ett samhälleligt engagemang oftast ses som något positivt. Utmaningen är att terminologin till viss mån blandas ihop och några av respondenterna upplever all samhällelig aktivitet som politisk. Det skulle vara bra att vidta åtgärder som underlättar identifieringen och förtydligandet av skillnaden mellan partipolitisk obundenhet och samhällsengagemang och åtgärder som främjar partipolitiskt obunden samhällelig verksamhet. Det skulle också vara bra att formulera riktlinjer för val, tex. ifall det är önskvärt att enskilda kandidater lyfter fram sin scoutbakgrund. En insats borde göras för att stärka individers förmåga att utöva samhällspåverkan. Det skulle vara bra att klargöra vilka instanser som ger stöd och riktlinjer för scouternas ledning i beslut om att ta ställning i samhälleliga frågor.

  8. Lojalitet mot det egna landet: Värderingen upplevdes svår att tillämpa och väckte motstridiga åsikter och en oro för nationalism. Värderingen borde omformuleras i grundstadgan så att den syftar till ett positivt och konstruktivt förhållningssätt till det egna landet, utan att förbise resten av världen eller stå i konflikt med det globala kollektiva ansvaret. Dessutom borde säkerställas att det i scoutprogrammet och -traditionerna finns rutiner för att lyfta fram värderingen och att tillämpa den för att skapa en positiv förändring i samhället.

Här kommer du åt den fullständiga rapporten på resultaten från enkäterna om scoutingens värderingar (på finska) [länk]