Aihearkisto: Jamposti

20323991002_c651994664_z

Varoitus: Kotiin tulee maailman avaama nuori!

DENGER, DENGER! (Täällä Japanissa on aika hassuja englanninkielen kirjoitusasuja.) Jamboreejoukkue antaa virallisen varoituksen: kotiin on palaamassa maailman avaama nuori, joka puheripuloi ankarasti ja suhtautuu avomielisesti vieraisiin. Näin selviät:

Jamboree aiheuttaa kokijoissaan akuuttia puheripulia, joka purkautuu varoittamatta ja usein hallitsemattomana. Ensialkuun palaaja kärsii myös kroonisesta väsymyksestä, ja saattaa esimerkiksi nukahtaa istuessaan tai vartioimattomana jäädä tuijottamaan kaukaisuuteen tyhjä katse silmissään.

Oireisiin kuuluu myös spontaaneja ilonpirskahduksia, jotka voivat muuttua salamannopeasti itkuntyrskeiksi. Vahva tunnusmerkki jamboreen avaamasta nuoresta on hänen holtittoman avoin, luottavainen ja mutkaton suhtautumisensa kaikkiin kanssaihmisiin, tuttuihin ja vieraisiin.

Mitä tehdä muuttuneen nuoren kanssa?

Pahin puheripuli laantuu muutamassa viikossa. Sitä ennen paras hoito-ohje on ymmärtäväinen, kiinnostunut kuuntelu ja tarkentavien lisäkysymysten esittäminen vakavalla, mutta samalla innostuneella naamalla. Yritä olla kuitenkaan kyselemättä liian tyhmiä, yritä olla nuoren kanssa keskustellessasi vähän cool. Katso kuvia ja videoita.

Vähitellen muisteloiden pintautuminen muiden kuulosteltavaksi harvenee. Niihin on suhtauduttava asiaankuuluvalla hartaudella myös jatkossa.

Niin ikään nukahtelusta paranee muutamassa vuorokaudessa pitkillä unilla ja ruisleivällä. Älä tarjoa kaalisalaattia, kaupan pitaleipiä, mehutetroja, sipsiä tai ihmeellisen oloisia ja ikuisesti säilyviä lihamönjiä. Riisin suhteen kehotetaan käyttämään pelisilmää ja harkintaa.

Avoin suhtautuminen muihin kanssaihmisiin on vaikeammin parantuva tauti. Se saattaa pahimmillaan jäädä pysyväksi ominaisuudeksi. Tätä Suomen jamboreejoukkue pahoittelee mitä syvimmin ja äärivirallisesti.

Oireet pysyvät, jos jamboreen kaltainen avoimuus-, ystävyys- ja iloaltistus (AYI-altistus) toistuu tasaisin väliajoin. Tyypillisiä AYI-altistumisen paikkoja ovat erilaiset partiotapahtumat – mitä suurempia ja kansainvälisempiä, sen vaarallisempia. Mikäli haluat nuoren taantuvan entiselleen, kehota häntä lopettamaan partio, matkustaminen ja katkaisemaan yhteydet uusiin saamiinsa ystäviin. Varaudu tiukkaan vastarintaan.

Koettakaa pärjätä. Voimia.

20388799535_538071d032_z

Muumit virtaavat ilmastoiduille laitumille

Linja-autojen katkeamaton jono vei tänään kymmeniätuhansia leiriläisiä pois Kirarahaman leirialueelta. Kuuman päivän aikana oli mahdollisuus hengähtää ja purkaa leiriä. Huomenna leirialueella olevat suomalaiset suuntaavat päiväksi naapurikaupunkiin.

”Olipa kummallista, kun ehti vain istua ja lueksia kirjaa varjossa”, ihmetteli yksi Suomen joukkueen IST ruokajonossa. Tämä päivä oli joukkueen leiriin jääville rauhallinen. Majoitusalueelta virtasi hitaasti jatkuvana jonona väkeä bussikentälle. Muilla oli aikaa seurailla tilannetta ja lopetella leirin purkua. Kuuman ja hikisen päivän etenemistä ehti tarkastella myös varjosta käsin.

Huomenna osa Suomi-muumeista hyppää Shinkanseniin ja kajauttaa kohti lentokenttiä. Leirialueelle majaa jää pitämään vielä vaatimaton jälkijoukko, eli hieman alta 300 suomalaispartiolaista. He junailevat huomenna lähiseudun pikkukaupunkiin Yamaguchiin. Siellä on mahdollisuus täydentää tuliaisvarantoja ja vilkaista japanilaista taviselämää.

Huomenna kaikki muumit myös siirtyvät samaan laaksoon yöksi. Tähän asti jäljelle jääneet leirilippukunnat ovat majailleet leirin aikaisella teltta-alueellaan. Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä yövytään aikuisten telttaleirin alueella. Varhain maanantaiaamuna viimeisetkin muumilaakson teltat niputetaan ja kontitetaan.

Takana on reilut kymmenen päivää jamboreehulinaa. Se on melko sopivasti, sillä olo on tyytyväinen ja kokenut, mutta poislähtö ei silti tunnu siltä kuin jotain jäisi kesken.

Kyllähän ne pienet asiat pitkän leirielämän jälkeen houkuttavat. Kuten se, että kakalla käynnin jälkeen ei tarvitse välttämättä valua hikeä joka ihohuokosesta Niagaran tavoin. Tai että suihkussa käynnin jälkeen raikasta oloa voi kestää pidempään kuin kymmenen minuuttia. Ja että aamuisin ei tarvitse viimeistään seitsemän aikaan herätä ja luulla ohikiitävän suutakuivaavana hetkenä joutuneensa riisikeittimeen. Lounaaksi on myös mukava syödä jotain muuta kuin kuivasta pitaleivästä tehtyjä nakkipiiloja ja sipsejä.

Ne ovat niitä pieniä asioita ne.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Jamboreen päättäjäiset on juhlittu!

23. maailmanjamboreen päättäjäiset on juhlittu Kirarahaman tummenevassa illassa. Huomisesta alkaen Suomen joukkue suuntaa vähin erin kohti Suomea.

Japanin jamboreen päättäjäisjuhlallisuuksiin mahtui lippushow’ta, YK:n pääsihteerin terveiset nuorten lähettilään kautta, japanilaista tyttöpoppia ja kovaa rokkia. Kaikki päättyi ilotulitukseen.

Jamboreekansa katseli päättäjäisiä välistä bailaten, välistä suu ammollaan, osa jopa nukkuen.

Kiitos, Japani! Tästä alkaa leirin purku, osin sitä on tänään jo tehtykin. Muutama suomalainen lippukunta on päättänyt nukkua tulevan yön ulkosalla ilman telttoja.

Huomisesta alkaen suomalaisia lähtee lennoilla kotia kohti. Suuri osa Suomen joukkueesta kuitenkin pysyy Kirarahamassa vielä päivän, pari. Viimeiset palaavat Suomeen 12.8.

Mutta älkää luulkokaan, että me hiljenisimme, ehei. Päättäjäisistä on vielä luvassa kuvia ja videota. Suomen joukkueen viimeisistä päivistä Japanin maaperällä raportoidaan verkkoon niin ikään.

20150806-jamboree_salla_salmela- _MG_7963

Jamboree on sattumusten sarja

23. maailmanjamboreita on vain yksi, mutta leirikokemuksia yhtä monta kuin osallistujia. Jamposti keräili hassuimpia jamboreejuttuja.

Reippailija-Hemuleiden Marja Tiaisella, Siru Nurmisella, Kristian Levlinillä, Neea Porkalla, Milla Silvosella ja Roope Nevalaisella on jo vankka kommelluskokemus.

Milla ja Siru:

Meille tuli juttelemaan illalla joukko poikia. Niiden kaverit oli haastaneet ne, että ette varmasti uskalla mennä juttelemaan noille tytöille. Ne viipyivät aika kauan, ja kun lähtivät, huomattiin, että Sirun toinen crocksi-kenkä oli kadonnut. Ajateltiin, että ne pojat sen varmaan vei ja oltiin jo lähdetty perään, kun tajuttiin, että yksi meidän kaveri oli ottanut kengän reppuunsa. Naurettiin varmaan vartti.

Kristian:

Käytiin kavereiden kanssa yksi ilta juttelemassa Kanadan yhteisessä savussa, missä meidät kutsuttiin iltaseitsemältä Kanadan NHQ:lle bileisiin. Me mentiin. Siellä oli väkeä, mutta pelkkiä aikuisia. Syötiin donitseja ja odoteltiin. Siinä kohtaa, kun alettiin laulaa Kanadan kansallishymniä, alettiin arvella, ettei meidän ehkä kuuluisi olla täällä. Selvisi, että ne oli vain kanadalaisille tarkoitetut bileet. Ihmeteltiin, että kanadalaisiksiko ne meitä aluksi luuli, vaikka oli väiskit ja joukkueen hatut päässä ja miksi ylipäänsä saatiin kutsu. Mutta tuli käytyä.

Marja:

Tää tapahtui oheismatkalla isossa risteyksessä Shibuyassa. Halusin kuvan siinä risteyksessä ja Neea rupesi sitä ottamaan. Poseerasin, enkä huomannut, että jostain ihmisten seasta juoksi siihen kuvaan mun viereen toinen partiolainen. Vasta, kun kuva oli otettu ja käännyin ympäri, törmäsin vahingossa sen käsivarteen ja se juoksi pois.

Nyt mulla on kamerassa kuva, jossa oon mä ja joku ihan vieras partiolainen.

20150806-jamboree_salla_salmela- _MG_7961

ISTit Erica Spencer (Britannia), Sara Granlund (Ruotsi), Xavier van Loo (Belgia) ja Lo Wing Yan (Hong Kong) ovat hitsautuneet tiiviiksi porukaksi löytötavarapisteellä:

Erica:

”Meillä käy löytötavarapisteellä joka päivä eräs mies kysymässä, onko hänen shampoonsa täällä. Lisäksi hän haluaa tietää, olemmeko me jo löytäneet tuon shampoon ja jos emme, miksi emme etsi sitä. Ihan kuin se meidän tehtävämme olisi. Kuulemma hän unohti shampoonsa käydessään vessassa. Hänen hiuksensa eivät kyllä näytä muuttuvan päivä päivältä likaisemmiksi, joten ehkä hän on löytänyt jostain korvaavaa shampoota.”

Xavier:

”Meille annettiin tänne pisteelle jostain syystä mikrofoni. Ei oikein tiedetty, mitä sillä olisi tehty, joten ajateltiin, että aletaanpas pyörittää ohikulkijoille karaokea, miksipä ei. Se on ollut oikein suosittua. Sääntönä on, että pitää laulaa laulu omasta maasta.”

20219396402_d1717c0915_z

Tänään luvassa jamboreehäät

Jamboreella on taipumusta paitsi avartaa maailmankatsomusta, myös yhdistää ihmisiä. Tänään Suomen joukkueessa vietetään jamboreehäitä.

Naimisiin menevä suomalais-hollantilainen partiopariskunta tapasi kahdeksan vuotta sitten Englannin jamboreella. Vispilänkauppaa on käyty siihen malliin, että avioliiton satamaan purjehditaan juuri täällä Japanissa.

Häistä raportoi luonnollisesti yksinoikeudella Suomen joukkueen virallinen jamboreemedia, Jamposti! Seurapiiritoimittajaosastomme on jo valmiina ja kuvaajat ruuvaavat kameroihinsa pisimpiä putkiaan. Häistä ilmestyy reportaasi paitsi leirilehdessämme, myös täällä verkkojulkaisun puolella.

Ah, ihanaa! Kesähäät!

Ja ai niin, se sää. Täällä on yllättäen lämmöt tutusti reilussa kolmessakympissä ja kosteus huipussaan, trooppisessa menossa mennään. Mutta se on meille jo tuttua! Käytössä on märät pyyhkeet, pinnassa on lomarusketus ja vierellä on uusia ystäviä.

Ei lainkaan hassumpaa!

19573721833_5edfaa1471_z

Ken on teltoista kaunehin?

Vaikka partioharrastus on yhteinen, teltat ovat moninaiset. Millaisia telttoja eri maiden partiolaiset ovat tuoneet jamboreelle?
20150801-jamboree_ville_tarhala- P8010102-2

Saksalaisten Jurtet

Saksalaisten perinnejurtet ovat mukana, oli maa ja ilmasto mikä tahansa. Yamaguchissa teltta muistuttaa lähinnä Danten helvetin esikartanoa kuumuutensa puolesta. Teltat koostuvat raskaista palasista, jotka voi jakaa vaeltajien kesken. Pystytyksessä täytyy näpeltää sikana, toisaalta teltoista voi yhdistellä valtavia linnoja ja kirkkoja. Usein saksalaiset rakentavat leireille teltoistaan kolmikerroksisen kahvilan, jota täällä ei hyväksytty. Sisälle voi tehdä jopa nuotion, jos teltta on tarpeeksi iso. Spektaakkelimaista!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ruotsin Hillebergit

Kateutta herättäneet ruotsalaisten Hillebergit ovat ehtoja ja erittäin laadukkaita vaellustelttoja – mutta ei niitä jamboreekäyttöön ole tehty. Sisällä on kontattava, eikä kamoille ole absidissa liikaa tilaa. Jos Yamaguchiin paukahtaa myrsky, ovat ruotsalaisten Hillebergit todennäköisesti viimeisenä pystyssä. Tästä huolimatta ruotsalaiset ovat sitä mieltä, että teltta voisi olla parempi tuulen keston suhteen. Ruotsalaisten teltat ovat muuten myynnissä jo nyt osoitteessa scoutshop.se – hinta on ujosti noin tonni. 20150801-jamboree_ville_tarhala- P8010091-2

Iso-Britannian kukkaiskuosi

Brittiteltat ovat hyvin meidän Haltiemme kaltaisia. Sisällä voi seistä, on ikkunoita, ja erinomaiset tuuletusmahdollisuudet.

Kuosi on räikeä, ja kerää sekä ihastusta että haukkuja. “Mutta onpahan helppo löytää perille”, sanovat britit.

Brittiteltta kuitenkin häviää meidän teltoillemme nukkumatilojen pienuudella. Absidi on valtava, mutta nukkumaan mahtuu hikiseen kaksi henkeä päätyä kohden.

20150801-jamboree_ville_tarhala- P8010076-2

Tsekkien Podsada

Outo lintu -palkinto telttasarjassa menee ehdottomasti tsekeille. Koirankoppia muistuttava lautapohjainen hökötys on perinteinen, mutta lähemmässä tarkastelussa mukava. Sisällä voi seistä, siellä on kaksi nukkumalaveria, ja alla voi säilyttää kamaa. Mutaisissa oloissa tsekit laskevat lautalattian. Tsekit kertovat telttansa olevan erittäin hankala ja hidas pystyttää, taitavalta pystyttäjältä menee touhuun tunti. Toisaalta teltta on hyvin kestävä, ja kasaaja oppii käden taitoja. 20150801-jamboree_ville_tarhala- P8010095-2

Japanilaisten festarikupoli

Leiriorganisaation sympaattiset kupolit ovat halpoja (voi ostaa noin satasella) ja helppoja pystyttää. Tuuletusta varten päälliteltan voi irrottaa.

Teltta painaa vain 3,5 kiloa, mutta niillä kiloilla ja halvalla hinnalla ei saa paljon muuta kuin sekundaa. Japanilaiset itse esimerkiksi valittavat, että ötökät mönkivät mäkäräsuojasta huolimatta sisään.

Vähän festariteltta, ei totiseen ajoon tai muuhun kuin hyvään säähän. Tuulella pyörii pitkin tannerta, sisäteltta kastuu kun sateella pystyttää.

20150801-jamboree_ville_tarhala- P8010131

Sveitsiläisten Spatz

Tervetuloa 70-luvulle! Sveitsiläisten teltta on raikas tuulahdus kylmän sodan ajoilta, mutta tilava sellainen. Itse he moittivat telttaansa painavaksi (noin 15 kg), mutta toisaalta se on nopea pystyttää kymmenessä minuutissa. Teltta kannustaa sosiaalisuuteen, sillä pitkän mallisessa teltassa on yksi iso sisäteltta, jossa kaikki nukkuvat joko pitkittäin tai poikittain – molemmin päin mahtuu! Voi tuulettaa avaamalla molemmat päädyt. IMGP7163

Meidän Halti!

Suomen teltta on räätälöity erityisesti Japanin jamboreelle. Teltta on tilava, sisällä voi seistä ja liepeitä saa auki.

Totista myrskyä Halti ei kestä, hyvä että alkupäivien navakkaa tuulta. Haltia ei ole tehty kantoon, vaan mukavuuteen!

Tilavat nukkumatilat. Mikäli Haltit säilyvät konttikuljetuksesta homeetta Suomeen, voi niitä ostaa joukkueelta muutamalla satasella! Seuraa nettisivuja!

20200372531_ca4b0cd466_z

Jamboreekatsaus kulttuurien ymmärtämisestä

“Ihmisiä on kuin muurahaisia, he loputonta taivaltansa vain taivaltavat” – Veikko Lavin lausahdus yli 40 vuoden takaa soveltuu aivan loistavasti myös jamboreelle. Päivittäin leirillä törmää mitä kummallisimpiin kulttuureihin ja tapoihin. Leirillä on paljon länsimaalaisia, mutta myös ihmisiä kehittyvistä maista. Paikoista, joista monet suomalaiset ovat kuulleet vain tarinoita.

Joku saattaisi tässä vaiheessa taas miettiä, miksi jonkun on tuotava taas esille kehittyvien maiden ongelmat. Eikö kirjoittaja voisi vain nauttia fantastisesta kokemuksesta jamboreella? Tälle kysyjälle allekirjoittanut vastaa jamboreen todellisen tarkoituksen olevan juuri eri kulttuurien ymmärtämistä.

Jamboreella me elämme toistemme kanssa sulassa sovussa. Me jaamme yhteisen leirin lisäksi yhteisen tavoitteen maailman jättämisestä vähän paremmaksi kuin me sen syntyessämme löysimme. Meidän yhteinen tehtävämme on ymmärtää erilaisuutta ja yrittää ratkaista pienin askelin maailman ongelmia.

Jamboreella meistä jokainen voi sitoa koko elämän kestäviä ystävyyssuhteita ympäri maapalloa. Toiseen kulttuuriin tutustuminen on meille kaikille elintärkeää, jotta me voisimme ymmärtää maailman ongelmia. Siispä hankkikaa rohkeasti ystäviä ympäri planeettaa!

On mielenkiintoista ajatella millaista olisi jos tulevaisuuden maailma olisi jamboreen kaltainen. Kaikki arvostaisivat toisiaan ja konfliktit ratkaistaisiin aseiden sijaan puhumalla sekä yhteistyöllä.

Rakkaat Jampostin lukijat, välittäkää toisistanne ja arvostakaa erilaisuutta! Peace and love!

Sami Salminen

Kirjoittaja on yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut YSP-kurssin käynyt partiolainen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Jamboree avattiin rumpujen paukkeessa!

Leirille saapui väkeä vielä läpi tiistain ja keskiviikon välisen yön. Aamulla alaleiriniitty oli yhtäkkiä muuttunut telttamereksi, joka jatkui silmän kantamattomiin. Illalla koko telttameren asujaimisto vyöryi nousuveden tavoin avajaisiin.

Leirin ohjelma ei vielä alkanut leiriläisten osalta, vaan leirialuetta otettiin haltuun vapaasti palloillen ja omaa savua rakennellen. Eri maat ovat rakentaneet oman maansa kulttuurista tai partioinnista näyttelyjä, joista monet olivat ensimmäistä päivää auki.
20150729-jamboree_ville_tarhala- P7290041
Illan poltteessa kaikki sonnustautuivat maidensa partioasuihin huolimatta Yamaguchin helteestä. Hiki virtasi, kun väki paksuissa partiopaidoissa kokoontui lippuineen ilta-auringon valaisemille alaleiriä halkoville teille.

“Me huudettiin matkalla italialaisten kanssa kilpaa”, kertoo Niklas Pajunen Muumimamma-leirilippukunnasta. “Musta tuntuu, että me jäätiin voitolle!”

J-poppia vai sumopainia?

“Me halutaan nähdä J-poppia!” huusivat suomalaiset odottaessaan avajaisseremonian alkua. “Ja sumopainia!”

20150729-jamboree_ville_tarhala- P7290106-2

Avajaisissa lavalla nähtiin komea japanilainen rumpushow ja kaikkien osallistuvien maiden lippujen esittely. Juhlan päätteeksi kaikki toistivat yhteen ääneen omilla kielillään partiolupauksen.

20150729-jamboree_ville_tarhala- _7290264

Sumopainia ei lavalla nähty. Kenties sen aika tulee myöhemmin. Sen sijaan eri kulttuurien välistä yhteishenkeä oli ilmassa hien lisäksi runsain mitoin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kaikki muumit laaksossa, oheismatka muistoissa

Tänään aamupäivästä lähtien aina iltapimeälle linja-autokentältä kulki lähes katkeamaton virta leiriläisiä kohti alaleirejä. Kaikki suomalaiset ovat nyt saapuneet. Useille jäi oheismatkasta mahtavat muistot.

Vanhemmat: nyt on yksi hengähdyksen ja huoahduksen paikka, sillä kaikki muumit ovat onnellisesti laaksossa Japanin kiertomatkan tai Suomi-Japani –lennon jälkeen. Viimeiset saapuivat leirille iltakahdeksan tietämissä Japanin aikaa.


Millaisia kommentteja portilla tarttui videolle? Mukana myös brittejä!

Oheismatka kimmelteli vielä monen matkalaisen mielessä upeana muistona tai ensikosketuksena Japaniin.

“Ihana!” ja “Loistava!”, kuului peräkkäin Reippailija-Hemuleissa leiriläisinä olevien Marja Tiaisen ja Helka Walldénin suusta, kun kysyttiin tunnelmia oheismatkan jälkeen.

Suurkaupungit lumosivat

“Ihmiset jäi päällimmäisenä mieleen. Meidän porukka oheismatkalla oli tosi kiva. Ja ruokakulttuuri oli myös mielenkiintoinen”, Marja pulpatti ja alleviivasi vokaaleja pidentäen sanaa “mielenkiintoinen”.

Olli Peura Niiskuista pohti kysymystä parhaasta asiasta oheismatkalla hetken. Sellaisen hetken, että takana olevassa ryhmässä syntyi liikettä juoksuaskeliksi asti. “Olli hei, sano, että hyvä oheismatkaopas!”, hihkaisi juoksija ja kirmasi takaisin.

“Ah, niin! Oheismatkassa oli parasta hyvä oheismatkaopas”, toisti Olli uskollisesti ja kaverit nauroivat. Hetken päästä Olli tähdensi Tokion olleen paras futuristisuutensa vuoksi.

Metrolla salainen valtti

Samoilla linjoilla Tokion suhteen olivat myös Helka ja Marja.

“Shibuyan risteys oli hieno”, sanoi Helka viitaten Tokion timessquaremaiseen risteykseen, joka kuhisee suojateitä ylittäviä ihmisiä mainosvalomeri taustallaan.

“Ja me käytiin liukuhihnasushiravintolassa”, huudetaan Helkan ja Marjan taustalta. Sanojan äänessä on intoa ja silmät loistavat valtavan rinkan keskeltä. Tahto jakaa kokemuksia on selvästi valtaisa.

“Metro oli kiva, kun se oli ilmastoitu”, Marja tipauttaa.

Niin. Ilmastointi täältä leiriltä puuttuukin, muuten on oikeastaan kaikki mitä tarvitaan, kuten esimerkiksi koko maailma.

19434516183_0f1acda0e8_z

Huomenna he tulevat! Olemme valmiit (tietty)

Suomen joukkue on valmistautunut huomiseen leiriläisten saapumiseen leirialueelle. Tänään oheismatkalla olevat leiriläiset viettivät viimeisen päivänsä Kiotossa.

Kuhina jamboreeleirin alueella on lisääntynyt pikku hiljaa. Telttoja on noussut myös sille puolikkaalle aluetta, jossa leiriläiset asuvat – esimerkiksi osa Japanin leiriläisistä saapui alueelle jo tänään.

Me olemme valmistautuneet hiki päässä (ja oikeastaan ihan joka paikassa) leiriläisten saapumiseen. On vedetty sähköjä, pressutettu, hankittu tarvikkeita, valuttu hikeä, jaettu telttoja paikoilleen, raivattu kaaosta, purettu laatikoita, huollettu polkupyöriä, tuskiteltu hikiaurinkorasvasmegmaa, tehty listoja, rakennettu näyttelyä, hiottu, jaettu telttoja paikoilleen pystytystä varten, tehty opastussuunnitelmia, hikoiltu, murrettu kielimuureja – ja kaiken tämän seurauksena asiat alkavat loksahdella kohdilleen! Myös vaatteet ovat märkänä.
20150724_Jamboree_ville_tarhala_7240065
Saunan kalustoa puretaan kontista. Ensilöylyt heitettäneen huomenissa.

Suomen joukkueen päämaja alkaa olla muodossaan ja aikuisten Suomen joukkueen jäsenten epätietoisuus omista leiripesteistään hälvenee. Tämän näkee niinkin yksinkertaisesta asiasta, kuin siitä, että vessoissa on paperia, kun joku on sitä jakamassa. Tässä mielessä jamboree on eräänlainen järjestäytyneen yhteiskunnan luomisen näyteikkuna. Kahdeksi viikoksi rakennetaan koko maailma pienoiskoossa. Ihmekös tuo, jos vähän luomistyössä paprut loppuu, kaaos lisääntyy tai netti katkeilee. Välistä käydään syömässä ja aurinkorasvataan. 20150726_Jamboree_ville_tarhala_7260445
ISTeillä oli jo oma alkujuhlallisuutensa. Täällä on jo melkoisesti väkeä, tänä aamuna leiriorganisaation mukaan noin 7 700 henkeä. Lisää tuli koko ajan.

Väen lisääntymisen näkee myös internetin selkeänä hidastumisena. Huomenna alueen nettikaistojen kuormitus noussee ratkaisevasti; saa nähdä, pysyvätkö Japanin organisaation verkkokaistat kasvavan kuormituksen perässä.

Viestinnän aika on päivisin mennyt lähinnä toimiston rakenteluun, siksi meistä on kuulunut aika vähän viime päivinä. Mutta hienosti meillä joukkueena menee! (Toivottavasti meillä on netti jatkossakin, koska muuten te ette voi elää jamboreeta kanssamme.)

Suomalaisleiriläiset saapuvat kolmessa ryöpyssä

Kaksi edellistä päivää alueen yli puhaltanut kova tuuli on laantunut. Nyt ilma on melko seisovaa, tuntuu, että paikoillaan ollessaankin hikoilee. Suihkussa käynti on lyhyt helpotus, sillä hetken päästä iho tuntuu samalta kuin juuri aurinkorasvan levityksen jälkeen.

Huomenna leiriläiset suuntaavat kohti Yamaguchia. Ensimmäiset saapuvat leirialueelle klo 13:n tietämissä Japanin aikaa, seuraavat kello 15:n jälkeen ja kolmas satsi jo pimeän laskeuduttua puoli kahdeksan aikoihin. Kaikista leirilippukunnista on kuitenkin väkeä paikalla jo valoisan aikaan, joten teltat päästään kasaamaan valoisassa.

Huomenna kaikki ovat täällä. Ylihuomenna tämä alkaa.

Aika jännittävää, eikö? Arvaas, mistä löydät leiriläisten ensimmäiset kommentit ja odotukset, kun he saapuvat leirialueelle? Täältä ja somestamme tietty!